Huomenna alkaa koulu eikä mua jännitä ollenkaan, tai ehkä vähän, mutta yleisemmin kuin vain ensimmäinen päivä. Pärjäänkö ja mitä tästä, mitä musta tulee? (Ja entä jos ei tulekaan.) Mä pelkään hiukan hiuksiani, ne voisivat mennä yhtä hyvin kuin tänään vielä aamulla ja pysyä siten, niin olen ehkä iloinen. Ja joo, eivät ne sitten iltapäivän tuulten aikaan pysyneet kuosissa tuhansista lakkakerroksista huolimatta mutta huomenna pysyvät, rukoilen sitä illalla. Sitten mua vähän pelottaa, ettei äiti olekaan pessyt sitä paitaa, jonka haluan ja hei, en mä oikeasti ole pinnallinen. Vähän neiti vaan.
Helsingissä tänään, näin kolmea ihmistä ja eksyin matkalla Stockmannilta rautatieasemalle. (Lähdin väärään suuntaan, oisin mä muuten osannut.) En myöskään osannut itse Kampista Akateemiseen kirjakauppaan ja tunnen itseni kamalan noloksi maalaistolloksi. Yäk. Ostin uuden palestiinalaishuivin ja vaihdoin Seppälän retaleen pois (nyt se on siskolla) ja mulla oli hauskempaa kuin ikuisuuksiin. Monkissa on kamalan hauskat sovituskopit.
Junassa lauloin isälle Longviewin bassoja, kun mikään muu ei soinut mun päässäni. Paitsi Minority ilman kitaraa ja lauloin mä sitäkin. Me tilataan mulle jossain vaiheessa Green Dayn huppari ja levyjä, vaikka tajusin juuri, että sehän lähtee kohta yhdeksitoista päiväksi pois ja mietin suuttuukohan se jos käyn häiritsemässä. (Musta tuntuu, että kuulostan kamalan Green Day-fanitytöltä nykyään, oikeasti kuuntelin tänään The Black Parade is Dead!ia pienen ikuisuuden ja MCR taitaa edelleen olla mun lempibändini. Vaikka Green Day onkin aika siisti, edellämainitulta vain loppuivat levyt kesken.)
Ja minä olen otsikko, tulkaa takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti